Ensimmäinen lapsi Kettuäidillä

Ensimmäinen lapsi Kettuäidillä

Kettuäiti oli huolissaan. Hänelle ei ollut syntynyt yhtään kettulasta. Mutta vihdoin koitti se päivä, jolloin kettuäidin toive toteutui.

Hänelle syntyi ihana, pieni Kettulapsi. Emo sanoi:" Opetan sinulle, miten metsästetään pupujusseja vasta myöhemmin, nyt näytän sinulle, miten otetaan itse ruokaa".

Niin he menivät ruokavarastolle.

Emo otti esiin kultaisen kupin, joka oli täynnä ketunraksuja.

Poikanen hyökkäsi heti sen kimppuun.

Yhtäkkiä emo sanoi:" Nyt riittää jo syöminen. Mennään lasten jäätelökioskille. Siellä on hyvä liukumäki. Siellä on myös hiekkalaatikko".

Yhtäkkiä emo kuuli pieneltä lapselta ensimmäisen sanan.

"Jäätelökioskille?" sanoi pikku Kettu.

"Nyt on kyllä aika keksiä sinulle nimi" sanoi Äitikettu.

"Sinun nimesi voi olla vaikka Luja. Mutta nyt on aika lähteä jätskikioskille."

He olivat kulkeneet jo pitkän matkan metsän polkuja pitkin kunnes saapuivat perille.

"Tuolla se on!" huusi emo.

"Tuolla se on!" huusi Luja.

Niin he menivät ostamaan itselleen parhaanmakuiset jätskit.

Sen jälkeen emo opetti pikku lapselleen, miten lasketaan liukumäkeä.

Silloin Luja osasikin jo laskea liukumäkeä.

Yhtäkkiä koira tuli vastaan Lujaa.

Hän haukkui niin kovaa, että Luja pelästyi ja lähti karkuun. Hän painautui emoa vasten.

Sitten he jatkoivat matkaa.

"Wau! Tuolla on jänis!" huusi äitikettu, kun he olivat tulleet metsäaukiolle.

Nyt sinun on aika opetella metsästämään pupuja.

Äitikettu neuvoi Lujaa, miten se tehdään.

Yhtäkkiä Luja sai napatuksi Jäniksen.

Copyright. Anni Ilona 2009